Ajatus Kuntamatchin rakentamisesta juontaa juurensä KLASH suunnittelukilpailuun ja siinä kuntien esittämiin haasteisiin. Kisan yksi teema oli synnyttää ratkaisu kuntalaisten omaehtoiseen osallistamiseen. Siis omaehtoiseen, mitä se nyt sitten tarkoittaa? No, konseptin kehittämisen näkökulmasta alettiin pähkiä että tämä on nyt sitten varmaankin jotain sellaista missä kuntalaisten pitäisi pystyä toimimaan kohtalaisen itsenäisesti yhteisen elinympäristön ja kunnan infrastruktuurin hyväksi. Right?
Näistä lähtötelineistä lähdettiin sitten perkaamaan haastetta ja mietittiin että katsotaanpas ihan alkuun ympärille ja selvitetään minkälaisia jakamistalouden ilmentymiä on tarjolla lähellä kuntia. Vastaan tuli mm. kaupunkiveneitä, kaupunkipyöriä, appilla varattavia sähköskuutteja, jaettavia työtiloja ja vaikka mitä. Näistä esimerkeistä rohkaistuneina ajatus Kuntamatchistakin alkoi muokkautua sellaiseen suuntaan että täytyyhän nyt valistuneiden kuntalaisten pystyä toimimaan ympäristössään ilman että kunnan täytyisi olla jatkuvasti fasilitoimassa osallistumista.
Me tiedämme että kunnissa on valtavat määrät osaamispääomaa ja vahvaa motivaatiota oman asuinympäristön ja palveluiden kehittämiseksi. Mutta itsenäiseen osallistumiseen ja ennen kaikkea yhteiseen tekemiseen kannustavia ratkaisuja on tarjoalla rajallinen määrä. Rakennettavan ratkaisun pitäisi palvella tätä asetelmaa ja siitä on syntynyt Kuntamatch -alustan toiminnan logiikka. Kuntalaistet voivat itse aktivoitua luomaan tehtäviä oman kunnan näköisellä alustalla ja osallistaa tehtäviin muita kuntalaisia. Kunnan rooliksi jää aktiivinen kannustaminen ja toki teknisen alustan tarjoaminen kuntalaisten ja sidosryhmien käyttöön.
Tätä kirjoitettaessa ensimmäinen Kuntamatch -alusta on juuri nähnyt päivänvalon Lapinlahden kunnan verkkosivustolla. Siellä on jo ehditty julkaista tehtäviä liittyen esimerkiksi koulutukseen sekä kulttuuriin.
Tehdään itse ja yhdessä!